- Viestejä
- 662
Tänä kesänä miesten superissa käytettiin sarjasysteemiä, jossa 26 kierroksen jälkeen joukkueet on jaettu seitsemän parhaan yläsarjaan ja sijoilla 8-14 olevien alempaan sarjaan. Sanoisin, että jos luodaan katsaus vaikkapa 2000-luvun eri kesien runkosarjoihin, nyt 2017 on hyvää tuuria, että varsinkin alemmasta sarjasta on kehkeytynyt tasaisuudessaan mielenkiintoinen. Mutta keskimäärin tämä systeemi jatkossa tuskin toisi näinkään suurta jännitystä jatkosarjoihin, mikä johtuu liian suurista piste-eroista. Jatkosarjoissa ei ole suurta mieltä, jos kovin monen joukkueen sija on käytännössä selvillä jo ennen jatkosarjojen alkamista, kuten varsinkin Kossulla tänä vuonna. 8)
Toisaalta pidän kyllä hyvänä sitä, että joka pelistä saaduilla alkusarjan (ensimmäiset 26 matsia) pisteillä on periaatteellinen merkitys. Siis että vielä alkusarjan viimeisenkin kierroksen pisteillä on suora vaikutus lähtöpisteisiin. Joskus takavuosinahan on jatkosarjoihin lähdetty niin, että sijaluku on taannut tietyn lähtöpistemäärän - ja sijaluku voi olla varmistunut jo selvästi ennen alkusarjan loppua. (Varsin usein jatkossakin voimasuhteet ovat säilyneet lähtöpisteiden viitoittamalla tasolla, mutta on poikkeuksiakin. Vaikkapa Muhos aikoinaan putosi pääsarjasta, vaikka sai alasarjaan suurimmat lähtöpisteet sijalukunsa perusteella.) :
Itselläni on herännyt kysymys, saataisiinko mielekkäin systeemi niin, että alkusarjan pisteistä otettaisiin huomioon vaikka kolmasosa – ja sitten nykytapaan lähdettäisiin pelaamaan kaikki kaikkia vastaan lokerossa 1-7 ja erikseen lokerossa 8-14. Lähtöeroja olisi, mutta kuitenkin sen verran pieniä, että ainakin jatkosarjan alussa mikään sija ei olisi vielä käytännössä sementoitu.
Siis jos alkusarjassa joukkue olisi kerännyt vaikkapa 18 – 20 pistettä, se lähtisi alempaan jatkosarjaan 6 pisteestä. Vastaavasti 21 – 23 pisteen joukkue lähtisi 7 pisteestä ja 24 - 26 pisteen joukkue lähtisi alempaan jatkosarjaan 8 pisteestä, 39 – 41 pisteen joukkue pääsisi 13 pisteestä luultavasti ylempään jatkosarjaan, 54 - 56 pisteen joukkue ylempään jatkosarjaan 18 pisteestä jne. Tässä siis on otettu vain täydet pisteet ja pyöristetty alaspäin, koska sarjataulukoihin olisi konstikasta ottaa desimaaleja. Mutta kyllähän nämä perustaulukossa näkymättömät jemmadesimaalit/murto-osat kätevästi säilyisivät ”liiton arkistoissa” – ja voitaisiin ottaa heti ensimmäisenä huomioon, mikäli jatkosarjan jälkeen jotkut joukkueet olisivat tasapisteissä. Ja vasta sitten jos molemmilla olisi tasapisteissä olevilla olisi samat desimaalit, ruvettaisiin tutkimaan kolmen pisteen voittoja jne.
Voisin tähän toki lisätä laskelmat, miten tämänvuotisen alkusarjan perusteella olisi mennyt lähtöpisteasetelma jatkosarjaan ja mitkä olisivat tämänhetkiset sarjatilanteet tällä alkusarjan pisteiden halkomisella kolmella. Mutten sitä tee, koska siinä tarkastelussa helposti juututaan siihen, olisiko ollut eduksi vai haitaksi kannattamalleen joukkueelle. Minä haen ennen muuta lajin etua. Nyt alasarjassakin on riittänyt varsin mukavasti yleisöä, mutta jos jo ennen jatkosarjan alkua olisi selvä, että kannattamansa joukkue X on lopuksi takuuvarmasti sijalla 9 - 11 eli ei pääse kasiksi pelaamaan ykköstä vastaan muttei liioin voi pudota, niin mahtaisi romahduttaa yleisömääriä. ???
Toki voi olla parempiakin systeemeitä kuin jako kahteen seitsemän joukkueen ryhmään.
Toisaalta pidän kyllä hyvänä sitä, että joka pelistä saaduilla alkusarjan (ensimmäiset 26 matsia) pisteillä on periaatteellinen merkitys. Siis että vielä alkusarjan viimeisenkin kierroksen pisteillä on suora vaikutus lähtöpisteisiin. Joskus takavuosinahan on jatkosarjoihin lähdetty niin, että sijaluku on taannut tietyn lähtöpistemäärän - ja sijaluku voi olla varmistunut jo selvästi ennen alkusarjan loppua. (Varsin usein jatkossakin voimasuhteet ovat säilyneet lähtöpisteiden viitoittamalla tasolla, mutta on poikkeuksiakin. Vaikkapa Muhos aikoinaan putosi pääsarjasta, vaikka sai alasarjaan suurimmat lähtöpisteet sijalukunsa perusteella.) :
Itselläni on herännyt kysymys, saataisiinko mielekkäin systeemi niin, että alkusarjan pisteistä otettaisiin huomioon vaikka kolmasosa – ja sitten nykytapaan lähdettäisiin pelaamaan kaikki kaikkia vastaan lokerossa 1-7 ja erikseen lokerossa 8-14. Lähtöeroja olisi, mutta kuitenkin sen verran pieniä, että ainakin jatkosarjan alussa mikään sija ei olisi vielä käytännössä sementoitu.
Siis jos alkusarjassa joukkue olisi kerännyt vaikkapa 18 – 20 pistettä, se lähtisi alempaan jatkosarjaan 6 pisteestä. Vastaavasti 21 – 23 pisteen joukkue lähtisi 7 pisteestä ja 24 - 26 pisteen joukkue lähtisi alempaan jatkosarjaan 8 pisteestä, 39 – 41 pisteen joukkue pääsisi 13 pisteestä luultavasti ylempään jatkosarjaan, 54 - 56 pisteen joukkue ylempään jatkosarjaan 18 pisteestä jne. Tässä siis on otettu vain täydet pisteet ja pyöristetty alaspäin, koska sarjataulukoihin olisi konstikasta ottaa desimaaleja. Mutta kyllähän nämä perustaulukossa näkymättömät jemmadesimaalit/murto-osat kätevästi säilyisivät ”liiton arkistoissa” – ja voitaisiin ottaa heti ensimmäisenä huomioon, mikäli jatkosarjan jälkeen jotkut joukkueet olisivat tasapisteissä. Ja vasta sitten jos molemmilla olisi tasapisteissä olevilla olisi samat desimaalit, ruvettaisiin tutkimaan kolmen pisteen voittoja jne.
Voisin tähän toki lisätä laskelmat, miten tämänvuotisen alkusarjan perusteella olisi mennyt lähtöpisteasetelma jatkosarjaan ja mitkä olisivat tämänhetkiset sarjatilanteet tällä alkusarjan pisteiden halkomisella kolmella. Mutten sitä tee, koska siinä tarkastelussa helposti juututaan siihen, olisiko ollut eduksi vai haitaksi kannattamalleen joukkueelle. Minä haen ennen muuta lajin etua. Nyt alasarjassakin on riittänyt varsin mukavasti yleisöä, mutta jos jo ennen jatkosarjan alkua olisi selvä, että kannattamansa joukkue X on lopuksi takuuvarmasti sijalla 9 - 11 eli ei pääse kasiksi pelaamaan ykköstä vastaan muttei liioin voi pudota, niin mahtaisi romahduttaa yleisömääriä. ???
Toki voi olla parempiakin systeemeitä kuin jako kahteen seitsemän joukkueen ryhmään.