Kirjoittaja Aihe: Juoksupisteet  (Luettu 4745 kertaa)

Poissa JP2012

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 117
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #15 : 15.10.17 - klo:11:58 »
Jos nelosen lyöntivuorolla pesät täyttyvät niin, että seuraava lyöjä voi tyhjentää pajatson, niin totta kai nelosella on erittäin suuri vaikutus ollut sille, että tämä neljän juoksun syntyminen on ollut mahdollista. Hänen ansiotaan on kolme pesänvälietenemistä eli 3/8 juoksupistettä. Hänhän olisi voinut polttaa tai haavoittaakin nämä pelaajat. Nyt sen sijaan seuraava lyöjä tyhjää pajatson ja tekee siinä 1+2+3+4=10 pesänvälisiirtoa ja vielä lisäksi 4 omaa etenemistä eli yhteensä 14/8 eli 1,75 juoksupistettä. Ei hän tosiasiallisesti yksin ole koko työtä 4 juoksun syntymiseksi ole tehnyt. Osallisia ovat myös ne, jotka tämän ajolähtötilanteen hänelle rakensivat lyömällä ja etenemällä ja ne, jotka läpilyönnin seurauksena enemmän tai vähemmän etenivät.
« Viimeksi muokattu: 15.10.17 - klo:12:00 kirjoittanut JP2012 »

Poissa RakkaudestaLajiin

  • Vaihtopelaaja
  • **
  • Viestejä: 66
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #16 : 15.10.17 - klo:12:00 »
Minä lisäisin vielä tähän juoksupisteiden tilastointiin vastustajan ulkopelisuorituksen tason arvioinnin. Arviointilautakunta arvioisi räpylämiehen suorituksen tasoa asteikolla o,oooo1-1,0000, vähentäisi sitten sitten lyöjän suorituksesta kiinnioton tasonmukaisen vähennyksen. Lisäksi voisi olla erillinen arviointilautakunta joka arvioisi suoritusten taiteellista tasoa ja vaikeuskerroin määrittäisi lopulliset pisteet. Näin toteutettuna saisimme monipuolisen kuvan pelaajien suorituksista, yhteenlaskut ja vähennyslaskut kertoisivat tarkan totuuden.

Totta...juuri näin ja lisäksi etenijän  nopeus pesävälillä tulisi yleisurheilun juoksumatkojen tapaan mitata sekunnin sadasosan tarkkuudella ja tämä luonnollisesti otettaisiin huomioon lyöjän lopullisia pisteitä laskettaessa. Varsin olennainen asia, koska onhan tilastointi mielessä vähän erikoista, että vaihto/kotiutuslyönti jolla Isoketo ehtii täpärästi syöksyen antaa samat pisteet kuin se jolla Niemi lönköttelee pesältä toiselle eikä tarvi edes syöksyä.

statistic

  • Vieras
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #17 : 15.10.17 - klo:12:25 »
Olen joitakin vuosia sitten kehittänyt pelaajakohtaisen sisäpelitilaston nimeltä "juoksupisteet". Tämä perustuu ajatukseen, että jokainen tehty juoksu koostuu 8 osa-alueesta, neljästä etenijän suorittamasta pesänvälivaihdosta ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihtotehtävästä. Jokainen juoksu siis jaetaan kahdeksaan osa-alueeseen ja pelaajia hyvitetään siinä suhteessa, kun ovat syntynyttä juoksua olleet rakentamassa.

Esimerkiksi Vimpelin kauden 2017 1. juoksu syntyi Seinäjokea vastaan siten, että
Olli Heikkala meni kentälle omalla lyönnillään, Henri Puputti vaihtoi hänet kakkoselle, Janne Mäkelä kolmoselle ja Matias Rinta-aho löi hänet kotiin.

Tästä pisteet jaetaan:
Heikkala 0,625 (4 kpl etenemisiä ja 1 siirtäminen (omalla lyönnillä ykköselle meneminen)).
Puputti 0,125 (1 vaihtolyönti)
Mäkelä 0,125 (1 vaihtolyönti)
Rinta-aho 0,125 (1 vaihtolyönti)


Tämä tilasto on enemmän joukkuetilasto kuin käytössä olevat sisäpelitilastot ja ei määritä yksittäisen pelaajan taitoja niin paljon. Esitetyssä esimerkissä Puputti ja Mäkelä saavat 0,125 pistettä vain jos Vimpeli onnistuu tekemään juoksun jonka onnistuminen ei enää tässä vaiheessa riipu Puputin ja Mäkelän tekemisistä vaan pääosin kaksikon Heikkala ja Rinta-aho tekemisistä. Jos Rinta-aho ei onnistu, Puputti ja Mäkelä eivät saa mitään pisteitä. Eli voivat saada pisteitä tai jäädä saamatta riippuen siitä miten joukkuekaverinsa onnistuvat.

Voidaan kuvitella tilanne jossa Superin paras kärkietenijä pelaa todella huonossa joukkueessa. Tämä mies lyö aina itsensä ykköselle muttei ikinä saa pisteitä kun joukkueensa muut pelaajat eivät osaa saatella häntä kotipesään saakka. Esitetty tilasto on jonkinlainen laajennus nykyisille sisäpelitilastoille mutta niin että siinä huomioidaan vain ne suoritukset joiden seurauksena on saatu juoksu.

Kun tuossa tarkastellaan Vimpelin parhaita pistemiehiä, tilastojen kärjessä ovat juuri nimet joiden siellä oletetaankin olevan eli ne jotka saa eniten sisäpelivastuuta. Jotta tilasto kertoisi jotakin pelaajan hyvyydestä, se toki antaisi plussaa onnistuneista suorituksista mutta vastaavasti myös miinusta epäonnistuneista suorituksista jolloin Vimpelinkin tilastoon voisi tulla yllätyksiä ja se voisi antaa jotakin arvoa joukkueen pelinjohtajalle. Miksi tällaista miinusosuutta ei ole mitenkään näkyvillä vaikka pelipöytäkirjat tukevat sellaisen tekemistä.

Poissa JP2012

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 117
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #18 : 15.10.17 - klo:12:47 »
Niin, tässä on kyseessä nimenomaan tilasto, joka mittaa pelaajan osuutta joukkueen tekemiin juoksuihin. Jos hänen suorituksensa pilaantuu sillä, että hänen jälkeensä vuoroon tulevat joukkuetoverit eivät onnistu tekemään juoksua, niin ei hänkään siinä tapauksessa ole ollut osallisena minkään juoksun syntymiseen.

Tässä ajatuksena on selvittää, ketkä pelaajat kauden aikana parhaiten ansioituivat juoksujen syntymiseen johtaneissa suorituksissa ja väitän, että tämä juoksupistetilasto on paras tilasto, joka siihen tarkoitukseen on mahdollista muodostaa. Tuodut ja lyödyt juoksut eivät todellakaan mittaa kuin vain sen viimeisimmän sisäpelisuorituksen eivätkä huomioi mitenkään niitä joukkuetovereita, jotka tilanteen alun perin rakensivat. Kärkilyöntitilasto puolestaan ei edes ole mitenkään kytköksissä juoksun syntymiseen. Se mittaa aivan muuta.

Kaikissa tällaisissa tilastoissa korkealle nousevat ne pelaajat, joille vastuuta joukkueessa annetaan. Siinä mielessä juoksupistetilasto ei ainakaan huonompi ole kuin tuodut ja lyödyt juoksut. Se on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi sisäpelimittari kuin nämä kaksi perinteistä.
« Viimeksi muokattu: 15.10.17 - klo:12:51 kirjoittanut JP2012 »

statistic

  • Vieras
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #19 : 15.10.17 - klo:14:00 »
Niin, tässä on kyseessä nimenomaan tilasto, joka mittaa pelaajan osuutta joukkueen tekemiin juoksuihin. Jos hänen suorituksensa pilaantuu sillä, että hänen jälkeensä vuoroon tulevat joukkuetoverit eivät onnistu tekemään juoksua, niin ei hänkään siinä tapauksessa ole ollut osallisena minkään juoksun syntymiseen.

En ymmärrä mikä tilastossa on järkevää. Jos Puputti tulee lyömään ykköstilanteeseen ja hänen lyöntivuoronsa jälkeen etenijät ovat pesillä 2 ja 1, miksi rakennetaan tilasto jossa Puputti saa pisteitä riippuen siitä saavatko muut pelaajat Heikkalan kotipesään vai ei? Mitä ne muiden peaaljien suoritukset kertovat Puputin pelaamisesta, eivät yhtään mitään. Puputin onnistuminen tuossa tilanteessa on luettavissa kärkilyöntitilastosta riippumatta siitä mitä hänen jälkeensä lyömään tulevat tekevät joten se tilasto kuvastaa Puputin onnistumista paremmin tuossa kohdassa kuin "juoksupisteet".

Tilastosta "juoksupisteet" voisi sanoa sen että tässä on jonkinlainen pohja yritykselle muodostaa mielekäs tilasto mutta tulos jää kuitenkin huonoksi, saadaan uusi tilasto jolla ei ole mitään merkitystä ja joka ei selitä pelin tapahtumia tai pelaajien onnistumisia niin että siitä saataisiin ulos mitään uutta nykyisiin tilastoihin verrattuna eikä siitä ole mitään iloa myöskään pelinjohtajalle siinä mielessä että saisi infoa kuka pelaajista onnistui ja kuka ei.

Vieras

  • Vieras
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #20 : 15.10.17 - klo:14:12 »
Niin, tässä on kyseessä nimenomaan tilasto, joka mittaa pelaajan osuutta joukkueen tekemiin juoksuihin. Jos hänen suorituksensa pilaantuu sillä, että hänen jälkeensä vuoroon tulevat joukkuetoverit eivät onnistu tekemään juoksua, niin ei hänkään siinä tapauksessa ole ollut osallisena minkään juoksun syntymiseen.

En ymmärrä mikä tilastossa on järkevää. Jos Puputti tulee lyömään ykköstilanteeseen ja hänen lyöntivuoronsa jälkeen etenijät ovat pesillä 2 ja 1, miksi rakennetaan tilasto jossa Puputti saa pisteitä riippuen siitä saavatko muut pelaajat Heikkalan kotipesään vai ei? Mitä ne muiden peaaljien suoritukset kertovat Puputin pelaamisesta, eivät yhtään mitään. Puputin onnistuminen tuossa tilanteessa on luettavissa kärkilyöntitilastosta riippumatta siitä mitä hänen jälkeensä lyömään tulevat tekevät joten se tilasto kuvastaa Puputin onnistumista paremmin tuossa kohdassa kuin "juoksupisteet".

Tilastosta "juoksupisteet" voisi sanoa sen että tässä on jonkinlainen pohja yritykselle muodostaa mielekäs tilasto mutta tulos jää kuitenkin huonoksi, saadaan uusi tilasto jolla ei ole mitään merkitystä ja joka ei selitä pelin tapahtumia tai pelaajien onnistumisia niin että siitä saataisiin ulos mitään uutta nykyisiin tilastoihin verrattuna eikä siitä ole mitään iloa myöskään pelinjohtajalle siinä mielessä että saisi infoa kuka pelaajista onnistui ja kuka ei.
Vähän olen kyllä samoilla linjoilla. Ennen tällaista erittäin vaikeasti toteutettavaa turhaketta kannattaisi panostaa ulkopelin tilastointiin. Se kertoisi pelaajista kokonaisuutena selvästi enemmän.

Poissa Helsingin Herra

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 211
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #21 : 15.10.17 - klo:14:23 »
Tässä ajatuksena on selvittää, ketkä pelaajat kauden aikana parhaiten ansioituivat juoksujen syntymiseen johtaneissa suorituksissa ja väitän, että tämä juoksupistetilasto on paras tilasto, joka siihen tarkoitukseen on mahdollista muodostaa. Tuodut ja lyödyt juoksut eivät todellakaan mittaa kuin vain sen viimeisimmän sisäpelisuorituksen eivätkä huomioi mitenkään niitä joukkuetovereita, jotka tilanteen alun perin rakensivat. Kärkilyöntitilasto puolestaan ei edes ole mitenkään kytköksissä juoksun syntymiseen. Se mittaa aivan muuta.

Minun mielestäni kärkilyöntitilasto mittaa täsmälleen samaa asiaa. Se tekee sen vain tarkemmin.

Jos joku haluaisi 'korjata' kärkilyöntitilastoa tämän uuden tilaston suuntaan, siihen olisi helpompi tie. Kärkilyöntitilastoon otettaisiin vain ne kärkilyönnit, joiden kärkietenijä tekee myöhemmässä vaiheessa juoksun.
« Viimeksi muokattu: 15.10.17 - klo:14:27 kirjoittanut Helsingin Herra »

Poissa JP2012

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 117
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #22 : 15.10.17 - klo:15:14 »
Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.

Vieras

  • Vieras
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #23 : 15.10.17 - klo:15:40 »
Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.
On se hyvä, että meillä on JP2012, joka kertoo meille kaikkien näiden vuosien jälkeen pesäpallon sisäpelin syvimmän tarkoituksen! Juoksujen tekeminen. Valo syttyi minullakin. Kiitos siitä.

Poissa Katsomosta

  • Vaihtopelaaja
  • **
  • Viestejä: 93
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #24 : 15.10.17 - klo:16:02 »
Kyllähän tuossa JP:n juoksupistetilastoinnissa sinänsä on ideaa, mutta...

Korostuuko etenijän rooli liikaa? Etenijähän saisi jokaisesta juoksusta vähintään 0,625 pistettä (ellei ole tullut vapaataipaleita tai harhaheittoja).

Minusta tuntuisi jotenkin perustellulta ajatukselta, että juoksu ajateltaisiin puoliksi etenijän ja puoliksi lyöjien tekemäksi.

Tällöin tuoja saisi 0,5 pistettä ja lyöjät yhteensä 0,5 pistettä, vaikka näin: etenijän siirto ykköseltä kakkoselle 0,15 pistettä, siirto kakkoselta kolmoselle 0,15 pistettä ja kotiutus (vaikein suoritus?) 0,2 pistettä.

Tuotuun juoksuun kuuluisi siis sekä omalla lyönnillä ykköselle pääsy että pesävälien eteneminen.
« Viimeksi muokattu: 15.10.17 - klo:16:04 kirjoittanut Katsomosta »

Poissa Katsomosta

  • Vaihtopelaaja
  • **
  • Viestejä: 93
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #25 : 15.10.17 - klo:16:12 »
Tässä JP:n ideassahan on ymmärtääkseni kyse vähän samasta asiasta kuin vaikkapa jääkiekossa tilastoitavista syöttöpisteistä. Maalin syntymistä voi edeltää yksi tai kaksi syöttöä, joiden ansiosta maali lopulta syntyy. Tällöin myös syöttöjen antajat palkitaan pisteillä. Mutta jos hyvätkään syötöt eivät johda maaliin, ei niistä ole lopullista hyötyä eivätkä ne näin ollen pääse pistetilastoihin.

Poissa RakkaudestaLajiin

  • Vaihtopelaaja
  • **
  • Viestejä: 66
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #26 : 15.10.17 - klo:17:37 »
Jo vuosikymmeniä on pidetty tilastoja juoksujen lyöjistä ja tuojista. Näissä "palkitaan" ainoastaan juoksun lyöjää ja tuojaa. Niissä unohdetaan tyystin sen juoksun rakentamisvaihe, eli se, miten siihen kolmostilanteeseen on päästy, jotta esimerkiksi jokerilyöjä voi käydä lyömässä sen joukkueen nopeimman etenijän kotiin ja napata itselleen lyödyn juoksun ja etenijälle tuodun juoksun. Jokainen juoksu koostuu kuitenkin aina kahdeksasta osasta: neljästä pesänvälietenemisestä ja neljästä lyöjän suorittamasta vaihdosta.

Yksikään juoksu ei synny ilman näitä kahdeksaa osa-aluetta.

Minusta tässä on nyt kyse siitä, etteivät kaikki keskustelijat tunnu oikein käsittävän pesäpallopelin sisävuoron ideaa. Se on yksinkertaisesti sitä, että itseä ja pelaajatovereita pyritään siirtelemään pesältä toiselle tavoitteena se, että lopulta saadaan pelaaja kotiin asti. Ei pesäpallopeli ole pelkkää loputonta kotiutuskisaa, jossa vain sillä on merkitystä, saadaanko pelaaja kolmoselta kotiin vai ei. Suurin osa juoksun syntymiseen johtavista sisäpelisuorituksista on tehty jo ennen sitä varsinaista kotiutushetkeä.

Aivan...ja juuri tästä syystä meillä on olemassa kärkilyöntitilasto. Kuten oletettavasti kaikki tiedätte niin joka kerta kun lyöjä siirtää kärkietenijää pesävälin, tulee kärkilyönti. Sekään ei toki ihan aukoton tilasto ole koska viimeisen laittomat ja kärjen takana tehdyt vaihdot eivät mihinkään tilastoon päädy. Mutta eiköhän koko kärkkäritilaston idea ja rooli ole se ettei pesäpallo ole pelkkää kotiutuskisaa kuten JP2012 ansiokkaasti jo totesikin.

statistic

  • Vieras
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #27 : 15.10.17 - klo:17:43 »
Tässä JP:n ideassahan on ymmärtääkseni kyse vähän samasta asiasta kuin vaikkapa jääkiekossa tilastoitavista syöttöpisteistä. Maalin syntymistä voi edeltää yksi tai kaksi syöttöä, joiden ansiosta maali lopulta syntyy. Tällöin myös syöttöjen antajat palkitaan pisteillä. Mutta jos hyvätkään syötöt eivät johda maaliin, ei niistä ole lopullista hyötyä eivätkä ne näin ollen pääse pistetilastoihin.

Minusta tämä ei rinnastaudu jääkiekon tilanteeseen silti. Koska syötön antaminen ei ole vastaava asia kuin edellä lyödyn kärkilyönnin lyöminen. Jos pesäpallossa lyöjä tulee lyömään ajolähtöön, tilanne on aina samankaltainen (paitsi palojen määrän suhteen), jääkiekossa syötön jälkeen erilainen: jostakin syötöstä maalin tekeminen on helpompaa, jostakin lähes mahdotonta jne. Eikä jääkiekossa pelipöytäkirjaan edes merkitä kaikkia "syöttöjä", pesäpallossa kaikki sisäpelitilanteet merkitään joten erilaisia tilastointimahdollisuuksia on enemmän. Joten miksi ei hyödynnetä niitä?

Vaikkapa näin. Ykköspesällä oleva etenijä 1p, kakkosella oleva 2p, kolmosella oleva 3p. Jos lyöjä tulee lyömään tilanteessa jossa etupesillä on etenijä, kentällä on 3p. Jos lyöjä rakentaa ajolähdön, kentällä on 6p eli lyöjän pisteet tästä lyöntivuorosta 6p-3p eli tilanne lyöntivuoron jälkeen miinus tilanne lyöntivuoroon tultaessa. Ja jos lyö ukon kotipesään niin 4p. Kuitenkin niin että jos lyö kunnarin, saa omasta kolmoselle menosta myöskin 4p (vaikkei tule kotipesään) mutta on silti 3p arvoinen etenijä seuraavalle lyöjälle. Ja kunnari ajolähtöön tuo siis 4*3p - 6p = 6p.

Lisäksi jos lyöjä lyöntivuorollaan vahingoittaa joukkueensa sisäpeliä eli tekee palon tai useampia niin siitä miinuspisteitä, vaikka -2p / tehty palo. Haavoittamiset vahingoittaa sisäpelin rakentelua nekin mutta niistä ei ehkä miinusta koska miinusta tulee jo siitäkin kun haavoittuneet ukot joutuu kentältä pois. Jos etupesät täynnä tilanteen muuttaa kolmostilanteeksi jossa takaetenijät haavoittuvat, tulos on 3p-3p = 0p, en tiedä auttaako tuo sisäpeliä vain ei, riippuu kai tilanteesta, mutta kaavaa voi toki kehittää paremmaksikin.

Poissa JP2012

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 117
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #28 : 15.10.17 - klo:19:25 »
Nimimerkki "Katsomosta", kirjoitit:

"Minusta tuntuisi jotenkin perustellulta ajatukselta, että juoksu ajateltaisiin puoliksi etenijän ja puoliksi lyöjien tekemäksi."

Niin tässä juoksupiste-tilastossa juuri nimenomaan tehdäänkin. Juoksun 8 osa-alueesta täsmälleen puolet on etenijän ja puolet lyöjän vastuulla. Se, että periaatteessa juoksun tuova pelaaja saa 5/8 juoksupistettä, ei korosta liikaa etenijän osuutta vaan täsmälleen oikeassa suhteessa. Hän saa 4/8 pistettä siitä, että etenee kaikki neljä pesäväliä ja lisäksi 1/8 pistettä siitä, että lyöjänä siirtää etenijän (eli siis itsensä) ykköselle. Totta kai hänen tulee saada pisteitä myös siitä, että omalla lyönnillään saa järjestettyä itsensä ykköselle. Ei sinne pääseminen johdu vain hänen etenemisnopeudestaan vaan myös siitä lyönnistä, jonka hän suoritti sitä ennen.

Siinä olet oikeassa, että olisi syytä miettiä, tulisiko eri pesävälejä painottaa eri suhteissa. Olen joskus sellaisenkin kaavan rakentanut, jossa pesävälejä painotettiin siinä suhteessa kuin pitkällä aikavälillä miesten Superpesiksessä on ollut kärkilyöntien onnistumisprosentti kyseisellä välillä. En viitsinyt sitä tässä heti esille tuoda, koska kokemukseni mukaan kaikkia uudistusehdotuksia vastustetaan usein sen takia, ettei ymmärretä koko uudistuksen ideaa. Siksi tarjosin aluksi tällaista yksinkertaisemmin hahmotettavissa ja käsitettävissä olevaa juoksupistemallia. Olen iloinen siitä, että sinä kiinnitit huomiosi asiaan, jota moni muu ei ilmeisestikään suuren vastustuksensa takia kyennyt huomaamaan.

En pääse nyt kaivelemaan sitä muodostamaani tarkkaa kaavaa (koska se on toisella tietokoneella), mutta löysin miesten superpesiksen kausien 1994-2006 tilastot pienellä vaivalla ja tässä periaate:
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 1-pesälle on likimain 53,3%. Tämän käänteisluku on 1/0,533 = 1,876
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 2-pesälle on likimain 54,0%. Tämän käänteisluku on 1/0,540 = 1,852
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo 3-pesälle on likimain 61,4%. Tämän käänteisluku on 1/0,614 = 1,629
Kärkilyöntien onnistumisprosentti keskiarvo kotiin on likimain 41,9%. Tämän käänteisluku on 1/0,419 = 2,387
Nuo luvut kertovat kärkilyöntien suhteellisesta vaikeudesta. Kun näistä lasketaan prosenttiosuudet, niin juoksupistekaavassa painokertoimet ovat:
ykköselle 0,121 (vrt. 0,125 yksinkertaisessa mallissa)
kakkoselle 0,120 (vrt. 0,125)
kolmoselle 0,105 (vrt. 0,125)
kotiin 0,154 (vrt. 0,125)
Noiden painokertoimien summaksi tulee 0,5 niin kuin kuuluukin (puolet juoksusta on etenijän ja puolet lyöjien vastuulla).

Jotenkin tällä tavalla sitä kaavaa pitäisi muokata, jotta siinä huomioitaisiin sisäpelitehtävien suhteelliset vaikeudet.

Toki voitaisiin ehkä toimia myös niin, että kärkilyöntiprosenttien sijasta painokertoimet perustuisivat edettävän matkan pituuteen. Mitä pidempi pesäväli, sitä suurempi painokerroin. Tällöin ne kertoimet kasvaisivat asteittain ykköseltä kotipesään, mikä ehkä olisi loogista.

Poissa JP2012

  • Mailamies
  • ***
  • Viestejä: 117
    • Profiili
Vs: Juoksupisteet
« Vastaus #29 : 15.10.17 - klo:19:39 »
Nimimerkki "Rakkaudesta lajiin", kirjoitit:
"Aivan...ja juuri tästä syystä meillä on olemassa kärkilyöntitilasto."

Kärkilyöntitilasto mittaa kyllä sisäpeliosaamista, mutta ei suoraan ole yhteydessä juoksun syntymiseen. Se kertoo vain kärjen etenemisestä, mutta juoksuja tehdään myös lukuisa määrä niin, että juoksun tuonut pelaaja on suuren osan taipaleestaan edennyt kärjen takana.

Esimerkiksi pajatson tyhjentäminen ajolähdössä:
* kolmosella ollut etenee kärkenä 1 pesävälin
* kakkosella ollut etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 1 pesävälin
* ykkösellä ollut etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 2 pesäväliä
* lyöjä etenee kärkenä 1 ja kärjen takana 3 pesäväliä.
Ja kun vielä huomioidaan se, miten nämä ajolähdössä mukana olleet ovat alun perin sinne ajolähtöpesilleen päätyneet, niin näistäkin siirtymisistä ainoastaan korkeintaan se kolmosella ollut on voinut edetä koko matkan kärkenä. Kakkosella ja ykkösellä olleet ovat sen sijaan edenneet pelkästään kärjen takana. Eikä välttämättä se kolmosellakaan ollut ole kärkenä sinne kolmoselle saapunut. Hänkin on voinut edetä kärjen takana.

Siis todellakaan kärkilyöntitilasto ei ole juurikaan kytköksissä juoksun syntymiseen. Kärkilyönnit ovat vain pieni osa niistä sisäpelisuorituksista, jotka lopulta johtavat juoksujen syntymiseen. Suurin osa kärkilyönneistä ei koskaan lopulta johda juoksun syntymiseen. Ihan esimerkkinä viimeinen miesten finaaliottelu. Siinä tehtiin 72 kärkilyöntiä, joista ainoastaan 26 liittyi sen pelaajan siirtämiseen, joka lopulta toi juoksun.
« Viimeksi muokattu: 15.10.17 - klo:20:06 kirjoittanut JP2012 »